100 vuotta moottori-ilmailua ja sen kolme sukupolvea
Fly-In-tapahtumassamme on nähtävillä lentokoneita koko moottori-ilmailun aikakaudelta.
Ulkoisesti lentokoneet eivät ole muuttuneet tai suoritusarvoiltaan kehittyneet enää vuosikymmeniin. Varustelussa merkittävin muutos on ollut lasiohjaamojen tulo perinteisten mittarien rinnalle.
Seuraava suurempi kehitysaskel saattaa olla sähkölentokone.
Bleriot
Moottorilentokone keksittiin vuonna 1903. Vanhinta 1910-luvun lentokonetekniikkaa maanäyttelyssä edustaa Bleriot. Tällaisessa kehitysvaiheessa moottorilentokone oli ennen ensimmäistä maailmansotaa: sillä pystyi juuri ja juuri hyvissä sääoloissa lentämään Englannin kanaalin yli. Ensimmäinen kanaalin ylitys tehtiin Blériot XI -koneella vuonna 1909.
Näyttelyssämme oleva Bleriot on Reijo Kuivalaisen vuonna 2000 rakentama.
Moth
Ensimmäisen maailmansodan aikana lentokonetekniikka kehittyi nopeasti. Niinpä 1920-luvun tekniset ratkaisut ovat täysin käyttökelpoista vielä nykyäänkin. Vuonna 1926 teki ensilentonsa DH Moth. Suomen ilmavoimille hankittiin parikymmentä Mothia 1920-1930 lukujen vaihteessa. Myös Suomen ilmapuolustusliitto (nykyinen Suomen ilmailuliitto) hankki Mothin (Ilmatar), ja samoin menetteli muutama ilmapuolustusyhdistys. Pohjois-Karjalan ilmapuolustusyhdistys (nykyinen Joensuun ilmailukerho) jäi vielä tuossa vaiheessa ilman omaa moottorilentokonetta.
Näyttelyssämme on nähtävillä Arto Laanisen ja Timo Flinkin vuonna 2016 rakentama Moth.
Viima
Joensuun ilmailukerho sai ensimmäisen moottorilentokoneensa 1960-luvun alussa, kun se osti ilmavoimien huutokaupasta Stieglitzin. Samaan aikaan ilmavoimat myi myös Viimansa.
Näillä 1930-luvun loppupuolen kangaspuilla (Bucker Jungmann, Tiger Moth…) lennettiin siis eri maiden ilmavoimissa 1960-luvulle saakka, ja taitolennossa kaksitasot ovat hyviä vieläkin.
Näyttelyssämme on Valtion Lentokonetehtaan rakentama VL Viima vuodelta 1939. Kyseinen kone OH-VIG kiersi Eurooppaa näytteenä suomalaisesta lentokoneenrakennuksesta, ja palasi lopulta Englannista takaisin kotiinsa. Se on tällä hetkellä ainoa alkuperäiseen asuunsa palautettu Viima.
Safir
1940-luvun tekniikkaa näyttelyssämme edustaa Saab Safir. Suomen ilmavoimat hankki Safirit vuonna 1958 Viimojen ja Stieglitzien seuraajiksi. Koneet olivat käytössä vuoteen 1982, minkä jälkeen myös ne myytiin siviileille. Kangaspuiden kautta seurasi siis pitkä peltikoneiden valtakausi.
Tätä kautta näyttelyssämme edustavat myös LK Karelian Cessna (OH-CVZ) ja Keski-Karjalan ilmailukerhon entinen Piper (OH-PTH). Viime mainitut konetyypit ovat edelleen tuotannossa, ja ne ovat pysyneet samannäköisinä 1950-1960-luvuilta saakka.
Myös näyttelyssämme hinauskoneena toimiva Zlin Trener on tältä kaudelta. Zlin oli 50-luvulla taitolennon mm-kilpailuiden huippukone, ja sillä menestytään edelleen sportsman-luokan kilpailuissa.
Vinka
Valmet Vinka kehitettiin Safirin seuraajaksi 1970-luvulla ja se tuli ilmavoimien käyttöön vuonna 1980. Kone poistui ilmavoimien käytöstä syksyllä 2022 yli 40 käyttövuoden jälkeen. Vinkan seuraajaksi ilmavoimille hankittiin käytetyt Grob-koneet. Ne on valmistettu 2000-luvun alussa, ja edustavat lentokonetekniikan uusinta kehitysvaihetta eli lasikuitukoneita. Grob tulee olemaan ilmavoimien koulukone seuraavat 30 vuotta.
Joensuun ilmailukerhon Katana (OH-JIK) vuodelta 1996 on samanlainen nykyaikainen muovikone.